Kun kesäinen aurinko muuttaa suomalaisen toimistorakennuksen valtavaksi kasvihuoneeksi, työntekijöiden luovuus ja into suuntautuu yleensä enemmän viilentävien juomien etsimiseen kuin Excel-taulukoiden pyörittämiseen. Onneksi kiinteistöjen viilentämiseen löytyy temppuja, jotka eivät vaadi puljun vuosibudjetin polttamista pelkkään sähkölaskuun.

Perinteiset jäähdytysjärjestelmät perustuvat usein raskaaseen laitteistoon ja kylmäaineisiin, jotka syövät sähköä ahnaammin kuin nälkäinen työharjoittelija yrityksen pikkujoulujen buffetpöytää. Tehokas ja huomattavasti lompakkoystävällisempi vaihtoehto on adiabaattinen jäähdytys, joka hyödyntää veden luonnollista haihtumisprosessia lämmön sitomiseen ja ilman viilentämiseen.

Simppeli periaate

Kyseessä ei ole mikään monimutkainen fysiikan noitapiiri, vaan sama ilmiö, joka saa uimarin tuntemaan itsensä hieman turhan raikkaaksi noustessaan järvestä tuuliseen säähän. Toimistoissa tämä taika toteutetaan fiksusti epäsuoralla menetelmällä: vesi haihdutetaan rakennuksesta ulos puhallettavaan poistoilmaan, joka viilentyessään jäähdyttää sisään tulevan raittiin ilman. Jos ilman ja kosteuden välinen suhde kiinnostaa tarkemmin, ix diagrammi paljastaa tarkalleen, kuinka tehokkaasti lämpötila putoaa veden haihtuessa.

Näin lämpötila laskee, mutta ylimääräinen kosteus ei siirry työpisteille asti muuttamaan toimistoa hikiseksi viidakoksi, jossa tulostuspaperit vetistyvät. Insinöörien rakastama ix diagrammi osoittaa armottomasti sen pisteen, jossa liiallinen kosteus muuttaisi miellyttävän viilennyksen tukalaksi trooppiseksi helteeksi. Järjestelmä on nerokas, sillä se vaatii toimiakseen lähinnä vettä ja pienen määrän sähköä puhaltimiin, jolloin jäähdytyksen hinta putoaa tasolle, joka saa talousjohtajankin hymyilemään muutenkin kuin kohteliaisuudesta.

Yksi konkreettinen tapa säästää tilojen viilennyksessä on yhdistää adiabaattinen järjestelmä fiksuihin rutiineihin, kuten rakennuksen ”yötuuletukseen”. Kun ulkoilma viilenee auringon laskettua, kiinteistön massaa voidaan jäähdyttää ajamalla sisään raikasta ilmaa, jolloin aamulla töihin saapuva henkilökunta ei tunne astuvansa suoraan uuniin. Tämä on vähän kuin laittaisi tyynyliinan pakastimeen ennen nukkumaanmenoa; yksinkertaista, hieman erikoista, mutta äärimmäisen toimivaa. Kun rakennus on valmiiksi viileä, adiabaattinen laitteisto pääsee helpommalla päivän kuumimpina tunteina, ja laitteiston käyttöikä pitenee samalla kun sähkömittari hidastaa vauhtiaan.

Järkevää energiankäyttöä

Myös ikkunoiden aurinkosuojauksella on valtava merkitys, sillä on huomattavasti helpompaa ja halvempaa estää lämpöä pääsemästä sisään kuin yrittää häätää sitä sieltä myöhemmin pois. Jos toimiston ikkunat muistuttavat suurikokoista suurennuslasia, joka grillaa neuvotteluhuonetta, kannattaa harkita ulkopuolisia sälekaihtimia tai aurinkosuojakalvoja.

Kun yrityksessä siirrytään hyödyntämään luonnon omia mekanismeja ja järkevää energiankäyttöä, säästöt näkyvät nopeasti muutenkin. Adiabaattinen jäähdytys on tämän päivän vastaus vanhaan ongelmaan. Fysiikan lakien noudattaminen on usein kannattavampaa kuin niiden vastustaminen väkisin. On hienoa huomata, miten vesi ja ilma voivat yhdessä tehdä sen, mihin kallis ja monimutkainen tekniikka on aiemmin tarvinnut valtavasti voimaa. Lopputuloksena on työympäristö, jossa ajatus kulkee kirkkaasti, sähkölasku pysyy maltillisena ja ainoa asia, joka huoneessa on hikistä, on korkeintaan tiukka neuvottelu viimeisestä keksipaketista.